Kaipuu maalle

Joka vuosi suuntaamme maalle miehen isän lapsuuden maisemiin. Tänään pakkasin pojan tavaroineen mummin ja ukin autoon, josta he suuntasivat näin pari päivää aiemmin lomanviettoon.
En malttaisi yhtään odottaa pitkän automatkan päässä olevaa rauhaa ja joka ilta lämmitettävää saunaa.

Tässä kuva viime keväältä, polttopuita saunalle isän kanssa..

Nämä mökkimaisemat ovat miehelleni hyvin tärkeitä, missään muualla ei saavuta sellaista rauhaa. Ympärillä kuuluu kesäisinä päivinä puiden havina ja lintujen laulu, tällaiselle kaupunkilaiselle se on täydellistä ja mitään muuta ei silloin kaipaa.

Olen oppinut ymmärtämään mökkielämää oikeastaan vasta "vanhemmalla iällä" ja olen iloinen, että myös lapseni oppivat arvostamaan luontoa ja kokemaan yhteisiä mökkireissuja. Mökillähän ollaan aina se viikko ainakin ja siellä kaikki asiat tehdään rennosti, eikä niuhoteta turhasta. Päivällä tehdään pihatöitä, mies hakkaa halkoja tai on metsätöissä, illalla lämmitetään sauna ja yö nukutaan sikeästi. Anopin kanssa jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä, välillä keitetään kahvit tai tehdään erityisen hyvää ruokaa. Mökillä tärkeintä on yhdessäolo, sitäkin olen oppinut arvostamaan eri tavoin lasten synnyttyä. Ja ne maalaismaisemat, täydellistä.