Meidän kaksivuotias puhuu paljon vauvan tulosta, silittelee vatsaa ja juttelee. Hän kyselee paljon omasta vauva-ajastaan ja välillä haluaa olla enemmän sylissä.
Olemme alusta asti halunneet, että vauvan tulo ei olisi esikoiselle ikävä asia. Tiedossa oli toki, että poika saattaisi jossain vaiheessa käsitellä asiaa omalla tavallansa ja tällä hetkellä sen huomaa puheiden lisäksi yöunien laadussa.
Meillä on ollut jo jonkin aikaa ongelmia nukkumisen kanssa ja minä nukun huonosti jo ihan siitä syystä, että kärsin unettomuudesta. Esikoinen taas nukahtaa joka ilta omaan sänkyynsä, mutta taas parina yönä hän on halunnut tulla viereemme. Ongelmaksi on muodostunut se, että lapsi vaatii juuri minua viereensä ja isä ei kelpaa mistään hinnasta. Yöt osaltani ovat siis todella katkonaisia ja joudun nukkumaan vain toisella kyljellä (lapsi potkii unissaan) ja aamulla lonkkasäryn lisäksi herään yhtä pirteänä, kuin nukkumaan mennessä.
Voin kertoa, että ei naurata aamulla katsoa tummaakin tummempia silmänalusia..
Vatsan kasvun myötä pojan perässä juokseminen on minulle haasteellista hetkinä, jolloin kaikki on "EI, EI, EIII" ja mikään ei kelpaa. Meillä kuitenkin on se valtti, että poika puhuu todella hyvin ja neuvottelukin toimii ajoittain.
Väsymys kuitenkin on aika kurja seuralainen vaikka univelkaa saisikin vähän nukuttua pois päivällä, joten meillä alkaa uusi systeemi ensi yönä.
Miten muilla nukutaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi.