Aina pikkukaupungin tyttö

 Olen syntynyt Pohjanmaalla ja kasvanut pienessä kaupungissa. Olen erittäin ylpeä juuristani ja niin kuuluukin olla. Ikinä en ole sitä hävennyt ja miksi olisinkaan?

Muutin pois kotoa jo hyvin varhain, sillä olen aina ollut päättäväinen. Helsinkiin en halunnut muuttaa IKINÄ, mutta muutin silti. Aluksi en sopeutunut koko kaupunkiin, mutta ajan kanssa opin sietämään ja lopulta pitämäänkin. Nyt asun Espoossa ja koen kaupungin omakseni.

Pohjanmaalla on aina hyvä käydä, sillä muuten tulisi ikävä. Siellä asuu ystäviä ja perhettä.
Olen pikkukaupungin tyttö, mutta pikkukaupungissa en enää osaisi asua. Olen löytänyt oman paikkani täältä, mutta kauan siihen meni. Olen asunut täällä kahdeksan vuotta.KAHDEKSAN?

 Muistan, kun ensimmäistä kertaa matkustin metrolla ja itku tuli.. Ei sovi unohtaa mistä on tullut.